| 24.03.2023 | Johanna Pihlajamaa valittu Suomen taideakatemian säätiön hallituksen puheenjohtajaksi |
| Kuvataitelija Johanna Pihlajamaa (s. 1973) on valittu Suomen taideakatemian säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Vuosina 2020–2022 Pihlajamaa on toiminut säätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2018 lähtien. Pihlajamaa on koulutukseltaan kuvataiteilija ja kulttuurituottaja, ja hänellä on ollut lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyjä 90-luvulta lähtien. Pihlajamaa tekee pääosin puupiirroksia, joihin yhdistää myös muita grafiikantekniikoita ja piirtämistä. Hänen teoksiaan on useiden taidemuseoiden ja kaupunkien kokoelmissa Suomessa ja Ruotsissa ja myös Suomen valtion ja eduskunnan taidekokoelmissa. Pihlajamaalla on useita luottamustoimia. Vuodesta 2019 lukien hän on toiminut Aimo Tukiaisen Purnun säätiön hallituksen puheenjohtajana ja visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ry:n hallituksen jäsenenä. Suomen Taidegraafikoiden johtokunnan puheenjohtajana Pihlajamaa toimi vuosina 2010–2017 ja Suomen Taiteilijaseuran hallitusjäsenenä vuosina 2012–2017 (varapuheenjohtajana 2014). Mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotola, joka on toiminut vuosina 2020–2022 Suomen taideakatemian säätiön hallituksen puheenjohtajana ja sitä ennen varapuheenjohtajana vuodesta 2012 lukien, jatkaa säätiön hallituksen varapuheenjohtajana. Suomen taideakatemian säätiö perustettiin vuonna 1939 ja sen tarkoituksena on kotimaisen kuvataiteen vaaliminen, tukeminen ja kehittäminen. Vuodesta 2012 lähtien säätiön toiminta on ollut selkeästi kaksijakoinen: joka kolmas vuosi jaetaan vuonna 2013 perustettu Suomen taideakatemian palkinto ja joka toinen vuosi järjestetään ajankohtais-/yleisöseminaari. | |
| 15.06.2022 | Suomen taideakatemian palkinto myönnetty kuvataiteilija Katarina Reuterille |
 Suomen taideakatemian vuonna 2013 perustama suomalaisille taiteilijoille myönnettävä taidepalkinto jaettiin viidennen kerran. Vuoden 2022 palkinnonsaaja on kuvataiteilija Katarina Reuter. Taidepalkintoon kuuluu 25 000 euron palkintosumma, näyttely EMMAssa sekä taiteilijajulkaisu. Katarina Reuter (s. 1964) on Kuvataideakatemiasta (v. 1988) valmistunut kuvataiteilija. Taiteilija työskentelee tällä hetkellä Raaseporin maaseudulla, luontoaiheidensa ympäröimänä. Reuterin ilmaisu tunnetaan hienovaraisin ja tarkoin siveltimenvedoin rakentuvista luonnon, lähiympäristön ja pieneliöiden maailmojen kuvauksista, jotka ovat kerroksellisia, mielikuvitusta ruokkivia ja monimerkityksellisiä. Palkintolautakunta luonnehtii valintaa seuraavasti: ”Katarina Reuterin taidokkaasti toteutetut teokset manifestoivat nykytaiteessa tänä päivänä vähälle huomiolle jäänyttä pysähtymistä – hiljaista ja viipyilevää aiheentarkastelua sekä yksityiskohtiin tarkentamista. Paitsi että Reuter on tinkimättömästi jo useiden vuosien ajan kuvannut luontoa, nostaa hänen taiteensa esiin juuri nyt äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä luontosuhteestamme, luonnon monimuotoisuudesta ja sen sisäänsä kätkemistä mikromaailmoista. Tapa, jolla Reuter rakentaa teoksensa, yhdistää hänen tuotantonsa maalaustaiteen klassiseen traditioon kuitenkin esittäen täysin omalaatuisen ilmaisutavan tulkita ja kokea ympäristöä.” Joka toinen vuosi jaettava Suomen taideakatemian palkinto myönnetään hyvässä luomisvireessä olevalle suomalaiselle taiteilijalle, jonka teoksilla on myös kansainvälistä kiinnostavuutta. EMMA on ollut taidepalkinnon yhteistyökumppani alusta alkaen vuodesta 2013. Aiemmat palkinnonsaajat ja palkintonäyttelyn pitäneet taiteilijat ovat Aaron Heino, Tuomas A. Laitinen, Camilla Vuorenmaa ja Outi Pieski. Espoon kaupunki kokee merkitykselliseksi tuoda esille kiinnostavia ja ajankohtaisia nykytaiteilijoita Espoossa ja EMMAssa ja tukee taidepalkintoa taloudellisesti. Vuoden 2022 palkinnonsaajasta päätti Suomen taideakatemian asettama palkintolautakunta, johon kuuluvat tänä vuonna Taideakatemian puheenjohtaja, mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotola, taidegraafikko Johanna Pihlajamaa, taidemaalari Erno Enkenberg, EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama sekä Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommila. Lisätietoja antaa asiamies Hanna Vuoria, puh. 050 362 5787. | |
| 18.05.2022 | SUOMEN TAIDEAKATEMIAN KUVATAIDEPALKINNON EHDOKKAAT OVAT TANELI RAUTIAINEN, KATARINA REUTER JA VAPPU ROSSI |
| Suomen taideakatemian vuonna 2013 perustama suomalaisille taiteilijoille myönnettävä taidepalkinto jaetaan tänä vuonna viidennen kerran. Ehdokkaat palkinnon saajaksi ovat kuvataiteilija Taneli Rautiainen (s. 1983), kuvataiteilija Katarina Reuter (s. 1964) sekä kuva- ja mediataiteilija, taidegraafikko Vappu Rossi (s. 1976). Kullakin palkintoehdokkaista on kiinnostava, omaperäinen ja erottuva tyyli, ja he saavat taiteellaan oman äänensä kuuluviin. Palkintoehdokkaat ovat jo vakiinnuttaneet asemansa taidekentässä, mutta myös heidän uusin taiteellinen tuotantonsa ansaitsee saada näkyvyyttä ja tunnustusta. Palkinto myönnetään hyvässä luomisvireessä olevalle taiteilijalle, jonka teoksilla on myös kansainvälistä kiinnostavuutta. Taidepalkinto muodostuu 25.000 euron rahapalkinnosta sekä oikeudesta pitää näyttely EMMA - Espoon modernin taiteen museossa vuonna 2023. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan EMMAn kustantama taiteilijakirja. Espoon kaupunki tukee taidepalkintoa taloudellisesti. Palkintoehdokkaat valitsivat ja palkinnonsaajasta päättää Suomen taideakatemian asettama palkintolautakunta, johon kuuluvat tänä vuonna Taideakatemian puheenjohtaja, mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotola, taidegraafikko Johanna Pihlajamaa, taidemaalari Erno Enkenberg, EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama sekä Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommila. Palkinnon saaja julkaistaan EMMAssa 15.6.2022. Edellisen palkinnon sai kuvanveistäjä Aaron Heino. Taidehistorian emeritusprofessori Altti Kuusamo ja Kuvataideakatemian professori Juha-Heikki Tihinen kuvailevat palkintoehdokkaita seuraavasti: ”Taneli Rautiainen työskentelee tilallisesti ja luo yleisölle yllätyksiä, joissa arkinen outoutuu ja maailma näyttäytyy muokattuna. Kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta valmistunut taiteilija työstää niin kuvanveiston perinteeseen linkittyviä materiaalisia objekteja kuin aineettomampia taideteoksia, jotka voivat esimerkiksi luoda vaikutelman kesäisestä ukkosmyrskystä tai ympärikiertyvistä valonsäteistä. - - Taiteilija luo kokemuksellisia tilanteita. Rautiaisen taideteokset rakentuvat tilallisesti, mutta hänen teoksiensa tarkoitus ei ole sulautua tilaan, vaan myös haastaa sitä. - - Hän onnistuu luomaan teoksillaan niin vieraannuttavia kokemuksia ja dystopiaa, mutta myös runollisia ja metafyysisiä tiloja, joissa syntyy uusia ajatuksia ja oivalluksia. Hänen teoksensa ovat poikkeuksetta taidetta, jotka vaikuttavat ajatteluumme, mutta eivät jätä emotionaalisesti kylmäksi. Tässä suhteessa hän osoittaa sen, miten käsitetaiteen ja minimalismin perinteestä nousevan taide voi olla myös tunteikasta, hauskaa ja oivaltavaa. On kuin hänen teoksensa todistaisivat kerta toisensa jälkeen: ihmettelen, siis olen.” - Prof. Juha-Heikki Tihinen ”Muuntuakseen kuvataide tarvitsee aika ajoin ravintoa kuvataiteen ulkopuolelta. Hieman samalla tavalla kuin Friedrich Nietzsche totesi filosofiasta: se ”kehittyy” vain filosofian ulkopuolelta käsin. Kuvataide tarvitsee myös ajoittaista paluuta eksaktiuteen, kuitenkin eri teitä kuin aiemmin. Juuri tämä paluu tarkkuuteen on alue, jossa Katarina Reuter on väläyttänyt katsojille uusia kokemisen alueita Norjan vuoristokuvista ja sään ilmiöistä pieneliöiden maailmaan ja lähiympäristön fantasiallisiin yksityiskohtiin. - - Vaikka luonto on Reuterille jatkuva haaste, siihen kohdistuva mimesis valloittaa todellisuutta aina uusin mimesiksestä vieroittavin menetelmin. Luonto muuttuu kulttuuriksi jo sitä tarkastelevan katseen voimasta. - - Viime vuosina Reuter on keskittynyt maalaamaan hänelle tärkeällä tarkalla otteella lähiympäristön marginaalisen elämän mahdollisuuksia. Juuri nämä yllättävät sivujuonet ovat muuttaneet muotoaan viimeaikaisissa maalauksissa: saman perspektiivisen maisemanäkymän sisällä ilmiöiden laatu- ja kokoluokan ja vaihtelut ovat asettuneet näennäisen rauhallisesti samaan kuvaan. Kuitenkin kun katsoo tarkemmin, huomaa fantasian ilkikurisen läsnäolon, joka nostaakin näkymän realiteettitason – filigraanisten ilmiöiden säestyksellä – aivan uuteen ymmärrettävyyteen: kodikkaasta nousee esiin pieniä epämukavuusalueita ja tasapainottomia yksityiskohtia. Viimeaikaisten maalausten kiinnostavin anti piilee ”niin tavallisissa” ikkunanäkymissä.” - Prof. emer. Altti Kuusamo ”Kuvataiteilija Vappu Rossi piirtää silloinkin, kun hän tekee sen videoiden tai maalausten muodossa. Piirtäminen on taiteilijalle hänen työskentelynsä perusta. Rossin teosten äärellä on helppo ymmärtää piirtämisen perustavanlaatuisuus ja sen kriittisyys. Kriittisyys on tässä yhteydessä perustavanlaatuista filosofista pohdiskelua, joka tapahtuu piirtämisenä kehollisena ja periaatteellisena haltuunottona. Rossin teoksien perusteella on mahdollista ymmärtää uudenlaisia näkökulmia läsnä- ja poissaolon teemoista ja jäljen jättämisestä. - - Rossi kertoo olevansa kiinnostunut liikkumaan ei-esittävän ja esittävän välimaastossa, ja tarkemmin ottaen siellä, mistä esittävä alkaa. Näkyviin tulevat ja sitten katoavat animaatiot tai piirustusperformanssit kiehtovatkin laajaa yleisöä. - - Rossin praksis tekee näkyväksi piirtämistä perustaitona ja käytännöllisfilosofisena ajatteluna. Piirtäminen kertoo ajattelusta aistimellisena ilmaisuna, jonka välityksellä maailman voi ottaa haltuunsa ja tehdä sen perusteella oman tulkintansa. Viivat ja taiteilijan termein pigmentistä muodostuvat ”mykyt” kertovat representaatioiden avulla, mutta puhuvat myös siitä mikä jää näkymättömiin. Vappu Rossin piirrostaide on perinteen ja nykyhetken seurustelua monimediaalisen piirtämisen muodossa.” - Prof. Juha-Heikki Tihinen Lisätietoja antaa asiamies Hanna Vuoria, puh. 050 362 5787. | |
| 21.09.2021 | Kuvanveistäjä Aaron Heinon Off topic –näyttely on esillä 12.12.2021 saakka EMMAssa |
| Aaron Heinon Off topic on esillä Espoon Modernin taiteen museo Emmassa 2.6. - 12.12.2021. Näyttely on osa Suomen taideakatemian Aaron Heinolle myöntämää palkintoa. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu näyttelykirja. Aaron Heinon näyttelyn ajankohta siirtyi vuodella koronaviruspandemiasta johtuen. Suomen Taideakatemian säätiön palkinto ja siihen kuuluva näyttely tuotetaan yhteistyössä EMMA:n ja Espoon kaupungin kanssa. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi. Lisätietoa näyttelystä: www.emmamuseum.fi/nayttely/aaron-heino/ | |
| 06.09.2021 | Kuvataiteilijan itsesensuuri -seminaari 9.9.2021 tallenne on katsottavissa |
| “Itsesensuuri herättää joukon haastavia, jopa ristiriitaisia kysymyksiä. Esimerkiksi: Kuinka vapaita ovat ‘vapaat taiteet’ - ja vastaavasti: onko itsesensuuri kypsyneisyyden tai kehityksen merkki? Edelleen: onko itsesensuurin toinen nimi kontrolli?” Altti Kuusamo, 2021 Katso seminaaritallenne: www.enchant.fi/suomen-taideakatemia/kuvataiteilijan-itsesensuuri  Kuvataiteilijan itsesensuuri -seminaari on jatkoa Suomen taideakatemian seminaariketjuun, jossa aikaisemmin on käsitelty muun muassa Suomen taiteen matkaa maailmalle ja nuorten taiteilijoiden mahdollisuuksia. Syksyllä 2021 seminaari käsittelee kuvataiteilijan itsesensuuria sekä taiteilijan että instituutioiden näkökulmasta. Keskustelijat: Kuvataiteilijat Katriina Haikala ja Jukka Korkeila, EMMA:n museonjohtaja Pilvi Kalhama, Amos Rex museonjohtaja Kai Kartio, Taidehistorian professori Altti Kuusamo, Kulttuurituottaja Katriina Lappalainen, Taidekriitikko Sini Mononen ja Suomen Taideakatemian säätiön puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola. Osallistu tapahtumaan joko paikan päällä taikka verkossa! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Maskinkäyttö on edellytys osallistumiselle paikan päällä Lasipalatsi Bio Rexin teatterissa. Saliin mahtuu 100 henkilöä. Stream: tinyurl.com/itsesensuuri (Ohjelmamuutokset mahdollisia.)  Suomen taideakatemia – Finlands konstakademi säätiö perustettiin vuonna 1939 ylläpitämään Ateneumin ja Sinebrychoffin taidekokoelmia ja kuvataidekoulua. Säätiö on toiminut siitä lähtien suomalaisen kuvataiteen hyväksi vaalimalla, tukemalla ja kehittämällä kuvataiteen kenttää. Vuodesta 2013 lähtien säätiö on vuorovuosin järjestänyt ajankohtaisen yleisölle avoimen seminaarin ja jakanut merkittävän kuvataidepalkinnon suomalaiselle kuvataiteilijalle. Kuvanveistäjä Aaron Heinon palkintonäyttely Off Topic on toteutettu yhteistyössä Espoon kaupungin ja EMMA:n kanssa. Näyttely on avoinna 12.12.2021 saakka Emmassa. www.suomentaideakatemia.fi | |
| 20.12.2019 | Mauri Ylä–Kotola valittu Suomen taideakatemian puheenjohtajaksi |
| Mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotola, 47, valittiin eilen Suomen taideakatemian säätiön puheenjohtajaksi. Hän on toiminut Lapin yliopiston rehtorina vuodesta 2006. Hänen kautensa rehtorina päättyy kuluvan vuoden lopussa. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Kuvataideakatemian rehtorina vuosina 2005–2006. Ylä-Kotolalla on laaja, erityisesti filosofian ja mediatieteen kysymyksiin painottunut kansallinen ja kansainvälinen tuotanto. Hänellä on ja on ollut lukuisia luottamustoimia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivan Taideneuvoston jäsen ja on ollut Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Helsingin Oodi - kirjaston arkkitehtuurikilpailun tuomariston jäsenenä. Suomen taideakatemian varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2012. Tänä vuonna presidentti myönsi hänelle Suomen Valkoisen Ruusun komentaja – kunniamerkin. Mauri Ylä-Kotola seuraa puheenjohtajana taidemaalari Antti Linnovaaraa, joka toimi puheenjohtajana kahdeksan vuotta. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin taidegraafikko Johanna Pihlajamaa Tampereelta. Suomen taideakatemian säätiö perustettiin vuonna 1939 ja sen tarkoituksena on suomalaisen kuvataiteen vaaliminen, tukeminen ja kehittäminen. Se aikoinaan perustettiin pitämään yllä mm. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidekokoelmia ja kuvataidekoulua. Kun nämä toimet valtiollistettiin, perustettiin säätiön yhteyteen Näyttelyvaihtokeskus Frame. Framen muuttuessa tiedotuskeskukseksi vuonna 2011, säätiö perusti Suomeen uuden merkittävän vain suomalaiselle taiteilijalle myönnettävän kuvataidepalkinnon. | |
| 17.05.2019 | KUVANVEISTÄJÄ AARON HEINO SAI SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINNON |
 Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, palkittu kuvanveistäjä Aaron Heino sekä Suomen taideakatemian puheenjohtaja, taidemaalari Antti Linnovaara. Suomen Taideakatemian palkinto myönnetään joka toinen vuosi. Nyt se annettiin kuvanveistäjä Aaron Heinolle (s.1977). Hän on monipuolinen taiteilija, jonka tuotannossa klassisten materiaalien kuten kiven ja teräksen käyttö yhdistyy kiinnostavasti arkisten asioiden kuvaukseen. Näistä elementeistä syntyy tunnistettava, omanlaisensa estetiikka, tuore katsanto suhteessa traditioon ja vahva, ajassa hengittävä taiteellinen ilmaisu. Palkinto myönnetään suomalaiselle taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä, ja jonka tuotanto ansaitsee laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta. Tärkeänä kriteerinä pidetään myös palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta. Palkinto on rahamäärältään 25.000 €. Ensimmäisellä kerralla se myönnettiin Tuomas A. Laitiselle vuonna 2013, vuonna 2015 Camilla Vuorenmaalle ja vuonna 2017 Outi Pieskille. Palkinto toteutetaan yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMAn kanssa siten, että palkintoon sisältyy julkaisu ja yksityisnäyttely EMMAssa. Aaron Heinon näyttely avautuu EMMAssa 27.5. 2020. Espoon kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaupunki osarahoittaa Taideakatemian palkintoa ainakin viiden vuoden ajan eli vielä myös vuosina 2021 ja 2023. Suomen taideakatemian asettamaan palkintolautakuntaan kuuluivat Taideakatemian puheenjohtajan, taidemaalari Antti Linnovaaran johdolla EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, kuvanveistäjä Anne Meskanen-Barman ja Taideakatemian varapuheenjohtaja, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä Espoon kaupungin edustajana kulttuurijohtaja Susanna Tommila. | |
| 25.03.2019 | SUOMEN TAIDEAKATEMIAN KUVATAIDEPALKINNON EHDOKKAAT OVAT ALMA HEIKKILÄ, AARON HEINO JA KIM SIMONSSON |
 Suomen taideakatemia perusti vuonna 2013 uuden, vain suomalaisille taiteilijoille, myönnettävän palkinnon. Tänä vuonna jaettavan palkinnon ehdokkaat julkistettiin Ateneumin taidemuseossa pidetyssä tilaisuudessa 25.3.2019. Ehdokkaat ovat kuvataiteilija Alma Heikkilä, kuvanveistäjä Aaron Heino ja kuvanveistäjä Kim Simonsson. Palkinnon ehdokkaat lukeutuvat kuvataiteen ajankohtaisiin nimiin sekä suomalaisessa että kansainvälisessä katsannossa. Kukin palkintoehdokkaista on saavuttanut tähän mennessä jo eri tavoin taidekentän tunnustusta, mutta ansaitsee nyt tulla nostetuksi esille laajemmin tämän hetkisen taiteellisen työnsä ansiosta. Palkinto sisältää 25.000 € rahapalkinnon ja oikeuden pitää näyttely EMMAssa vuonna 2020. Näyttelystä tehdään myös näyttelykirja. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnetään taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä ja jonka teoksilla on kansainvälistä kiinnostavuutta. Ehdokkaat on valinnut ja palkinnon saajasta tulee päättämään Taideakatemian asettama suomalaisista asiantuntijoista valittu palkintolautakunta, johon kuuluvat Taideakatemian puheenjohtaja taidemaalari Antti Linnovaara, kuvanveistäjä Anne Meskanen-Barman ja Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä Espoon modernin taiteen museon EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama. Lisäksi Espoon kaupungin kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä voi osallistua palkintolautakunnan työskentelyyn koska kaupunki tukee taloudellisesti palkintoa seuraavan kolmen palkinnon ajan. Palkinnon saaja julkistetaan 14.5.2019 EMMAssa. - Edellisen palkinnon sai kuvataiteilija Outi Pieski. Palkintolautakunta luonnehtii ehdokkaita seuraavasti: Alma Heikkilän (s.1984) taide vetoaa ajankohtaisuudellaan. Hän tekee näkyväksi luonnon mikroilmiöitä aikakautena, jota leimaa kollektiivinen huoli luonnon makrotasosta, kuten lajien häviämisestä ja epätyypillisestä leviämisestä – sanalla sanoen, ilmastonmuutoksesta seurauksineen. Heikkilän taiteessaan kuvaamat elävät mikro-organismit, kuten bakteerit, jäkälät ja levät ovat osa pitkää ajallista jatkumoa, joka nyt on uhattuna. Makro- ja mikrotaso kietoutuvat hänen taiteessaan näin yhteen, vaikka todellisuudessa näiden väliset syy-seuraus -suhteet ovat vaikeasti havaittavissa. Tämä tekee Heikkilän taiteesta äärimmäisen merkityksellistä tässä ajassa. Aiheenkäsittely moniulotteisen, tilaan levittäytyvän maalauksen keinoin herättää katsojan kiinnostuksen. Oivaltavilla teoksillaan Heikkilä pohtii jatkuvasti maalauksen uusia mahdollisuuksia löytäen keinoja, jotka ovat juuri hänelle hyvin omaperäisiä ja ennen näkemättömiä. Aaron Heinon (s.1977) tuotannossa hengittää klassinen suomalaisen modernin kuvanveiston ja muotoilun perinne, mikä ilmenee erityisesti vapaista ja orgaanisista luonnonmuodoista ammennettuina vaikutteina. Heinon tuotanto on kuitenkin vahvasti tähän hetkeen päivitetty muunnos tuosta perinteestä: futuristinen, siloteltu pinta yhdistyy muodonantoon, joka tuo mielen virtuaalisen mutkikkaan, mutta kiehtovan 3D-kuvamaailman. Aaron Heino on monipuolinen taiteilija, jonka tuotannossa klassisten materiaalien käyttö yhdistyy kiinnostavasti arkisten asioiden kuvaukseen. Näistä elementeistä syntyy tunnistettava, omanlaisensa estetiikka, tuore katsanto suhteessa traditioon ja vahva, ajassa hengittävä taiteellinen ilmaisu. Kim Simonssonin (s. 1974) luomien figuurien maailmaa luonnehtii arjen ylittävä fantasiamaisuus. Simonsson on taiturimainen tarinankertoja, mutta hän ei tarjoa teostensa yleisölle valmiita vastauksia. Visuaalisen kulttuurin eri genreistä vaikutteita ammentavat veistokset koettelevat outouden rajoja ja teosten tunnelmaa leimaa arvoituksellisuus. Esillepanot ovat harkittuja, ja niissä teosten ympärille laskeutuu katsojan vangitseva jännitteinen aura. Simonssonin taiteen keskeisenä kulmakivenä on täysin omaperäinen esteettinen kuvakerronta, joka kuitenkin on pysynyt jatkuvassa, hienovaraisessa muutoksessa koko taiteilijan tähänastisen uran ajan. Simonsson on lisäksi yksi keskeisistä kotimaisista taiteilijoista, joka kansainvälisessäkin mittapuussa on tuotannollaan kytkenyt keramiikan osaksi nykykuvanveiston kenttää. ------------------------------------------- Lisätietoja antavat Suomen taideakatemian puheenjohtaja Antti Linnovaara p. 040 559 9721 ja asiamies Päivi Liedes p. 0400 418 451 | |
| 20.09.2018 | SUOMEN TAIDEAKATEMIA KUTSUU SEMINAARIIN - SUOMALAISEN TAITEEN TIE MAAILMALLE |
| Suomen taideakatemian seminaariperinne jatkuu. Tämän vuoden seminaari järjestetään 25.10.2018 klo 16.00 – 18.00 Helsingin taidemuseo HAM-salissa Helsingissä, Eteläinen Rautatiekatu 8. SUOMALAISEN TAITEEN TIE MAAILMALLE AVAUS, Suomen taideakatemian varapuheenjohtaja, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola PYYDETYT PUHEENVUOROT: galleristi Kaj Forsblom, taiteilija Outi Pieski sekä intendentti Marja Sakari, Kiasma PANEELISSA KESKUSTELEVAT edellä mainittujen lisäksi EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama sekä Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja, taiteilija Teemu Mäki. Paneelin puheenjohtajana toimii Taideakatemian varapuheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola. Tilaisuus on avoin asiasta kiinnostuneille, T E R V E T U L O A! | |
| 10.09.2018 | Taiteilija Outi Pieskin näyttely avautuu yleisölle 12.9.2018 |
| TIEDOTE: Taiteilija Outi Pieskin näyttely avautuu yleisölle 12.9.2018 Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Näyttelyn nimi on ´Cuolmmadit, joka on pohjoissaamea ja tarkoittaa ”solmia useita solmuja”. Näyttely on osa Suomen taideakatemian Outi Pieskille vuonna 2017 myöntämää palkintoa. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan näyttelykirja marraskuun alussa. | |
| 30.05.2017 | KUVATAITEILIJA OUTI PIESKILLE SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINTO |
 Suomen Taideakatemian palkinto annetaan tänä vuonna kuvataiteilija Outi Pieskille (s.1973). Palkinnon perusteluna ovat Pieskin taiteen erityisyys, ainutlaatuisuus ja ajankohtaisuus. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto on rahamäärältään 25.000 €. Ensimmäisellä kerralla se myönnettiin Tuomas A. Laitiselle vuonna 2013 ja vuonna 2015 Camilla Vuorenmaalle. Palkinto toteutetaan yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMAn kanssa siten, että palkintoon sisältyy julkaisu ja yksityisnäyttely EMMAssa. Pieskin näyttely nähdään EMMAssa vuonna 2018. Palkinto myönnetään suomalaiselle taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä, ja jonka tuotanto ansaitsee laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta. Tärkeänä kriteerinä pidetään myös palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta. Pieskin saamelaiskulttuurista ammentava tuotanto kantaa tärkeitä ajankohtaisia sisältöjä, mutta hän kertoo viestinsä taiteen hienovaraisella kielellä, abstrahoidusti. Hänen taiteensa ei agitoi saamelaispolitiikkaa, vaan nostaa esille vähemmistökulttuurin asiaa leikitellen saamelaiseen käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Pieskin teoksissa nämä elementit saavat myös aivan uusia, alkuperästään irtoavia assosiaatioita, joihin taiteilija johdattaa tuomalla teoksiin viittauksia omasta henkilökohtaisesta kokemuspiiristään. Niin maalaukset kuin kookkaat ja materiaalisesti runsaat tilainstallaatiot huokuvat keveyttä, herkkyyttä ja aineettomuutta. Pieskin kolorismi ja tilallisuus ovat vahvasti katsojia luokseen houkuttelevia. Palkintolautakunnan mukaan Pieskillä on loistavat edellytykset luoda EMMA - Espoon modernin taiteen museoon pysäyttävä, erityislaatuinen näyttely, joka kutsuu katsojat eläytymään hänen luomaansa omanlaiseen maailmaan. Suomen taideakatemian asettamaan palkintolautakuntaan kuuluivat Taideakatemian puheenjohtajan, taidemaalari Antti Linnovaaran johdolla EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, kuvataiteilija Anitta Ruotsalainen ja Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. -------------------------------------------------------------------- Lisätiedot: Puheenjohtaja Antti Linnovaara p. 040 559 9721 ja asiamies Päivi Liedes p. 0400 418 451 sekä EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama p. 040 533 4070 | |
| 04.04.2017 | SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINNON EHDOKKAAT OVAT OUTI PIESKI, JANI RUSCICA JA EMMA RÖNNHOLM |
Suomen taideakatemia perusti vuonna 2013 uuden, vain suomalaisille taiteilijoille, myönnettävän palkinnon. Tänä vuonna jaettavan palkinnon ehdokkaat julkistettiin Ateneumin taidemuseossa pidetyssä tilaisuudessa 4.4.2017. Ehdokkaat ovat kuvataiteilija Outi Pieski (s. 1973), kuvataiteilija Jani Ruscica (s.1978) ja kuvanveistäjä Emma Rönnholm (s. 1984).  Palkinnon ehdokkaat lukeutuvat kuvataiteen ajankohtaisiin nimiin sekä suomalaisessa että kansainvälisessä katsannossa. Kukin palkintoehdokkaista on saavuttanut tähän mennessä jo eri tavoin taidekentän tunnustusta, mutta ansaitsee nyt tulla nostetuksi esille laajemmin tämän hetkisen taiteellisen työnsä ansiosta. Palkinto sisältää 25.000 € rahapalkinnon ja oikeuden pitää näyttely EMMAssa vuonna 2018. Näyttelystä tehdään myös näyttelykirja. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnetään taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä ja jonka teoksilla on kansainvälistä kiinnostavuutta. Ehdokkaat on valinnut ja palkinnon saajasta tulee päättämään Taideakatemian asettama suomalaisista asiantuntijoista valittu palkintolautakunta, johon kuuluvat Taideakatemian puheenjohtaja taidemaalari Antti Linnovaara, taidemaalari Anitta Ruotsalainen ja rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä Espoon modernin taiteen museon EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama. Palkinnon saaja julkistetaan toukokuussa EMMAssa. Edellisen palkinnon sai kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa vuonna 2015 ja hänen näyttelynsä oli EMMAssa viime vuonna. ------------------------------------------- Lisätietoja antavat puheenjohtaja Antti Linnovaara p. 040 559 9721 ja asiamies Päivi Liedes p. 0400 418 451 Palkintolautakunta luonnehtii ehdokkaita seuraavasti: Kuvataiteilija Outi Pieskin saamelaiskulttuurista ammentava tuotanto erottautuu omaperäisyydellään. Hän leikittelee saamelaiseen käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Niin maalaukset kuin kookkaat ja materiaalisesti runsaat tilainstallaatiot huokuvat keveyttä, herkkyyttä ja aineettomuutta. Koloristiset teokset ottavat haltuun sekä tilan että katsojansa. Viime aikoina Pieskin installaatioteoksia on nähty yhä mittavammissa tiloissa, ja hän on haastanut oman tekemisensä rajoja, mistä esimerkkinä on mm. Lux Helsinki -tapahtumaan toteutettu teos. Jani Ruscican liikkuvana kuvana ja monimuotoisina installaatioina työstämät tarinat maailmankaikkeuden synnystä, tulevaisuudesta tai virtuaalisen ja todellisen maailman välitilasta vangitsevat. Universaalien makroteemojen lomassa katsoja saa kiinnekohdan kiehtovista yksityiskohdista, kuten kansantaiteesta tutuista elementeistä: soittorasioista, vatsasta puhuvista nukeista ja marioneteista. Ne tuovat monitasoisiin teoksiin inhimillisyyttä, lähestyttävyyttä ja tarinallisuutta. Ruscican tuotannossa esillepano on keskeinen osa teoksen sisältöä ja hän kokeilee rohkeasti uusia ilmaisumuotoja. Niin installointitapa kuin teoksiin liittyvät esteettiset ratkaisut ovat aina äärimmäisen harkittuja ja viimeisteltyjä. Emma Rönnholmin esine- ja tilateoksissa menneen maailman ja arjen tarinat yhdistyvät hersyvään huumoriin. Taiteilijan assosiaatiokyvyllä ja mielikuvituksella ei tunnu olevan rajaa, kun hän kietoo yhteen löydettyjä esineitä, mekaniikkaa ja moottoreita saaden teoksensa elämään. Ja vaikka teos ei liikkuisi mekaniikan avulla, hän onnistuu puhaltamaan sielun sille, mikä on arjessamme mitätöntä, unohdettua ja piilossa. Katoava muuttuu konkreettiseksi ja se, mistä ei puhuta, saa äänen. Hänen teostensa välityksellä onnistumme havainnoimaan ympäristöämme tarkkanäköisemmin. | |
| 10.03.2017 | Suomen taideakatemian vuoden 2017 palkintoehdokkaiden julkististamisen aikataulu |
| Suomen taideakatemian vuoden 2017 palkintoehdokkaat julkistetaan 4.4.2017 | |
| 31.10.2016 | SEMINAARIKUTSU |
| Suomen taideakatemian seminaariperinne jatkuu. Tämän vuoden seminaari järjestetään 15.11.2016 Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa klo 16.00 – 18.00 (osoite: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, 4 krs.) NUOREN TAITEILIJAN MAHDOLLISUUDET AVAUS, Suomen taideakatemian varapuheenjohtaja, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola PYYDETYT TAITEILIJAPUHEENVUOROT: Ville Andersson, Jaakko Pallasvuo ja Pilvi Takala PANEELISSA keskustelevat Ville Andersson, Jaakko Pallasvuo ja Pilvi Takala sekä Taideakatemian puheenjohtaja, taidemaalari Antti Linnovaara ja EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama. Paneelin puheenjohtajana toimii Taideakatemian varapuheenjohtaja, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. Tilaisuus on avoin asiasta kiinnostuneille, T E R V E T U L O A! | |
| 11.10.2016 | SUOMEN TAIDEAKATEMIAN JA ESPOON KAUPUNGIN YHTEISTYÖ LAAJENEE |
| Taideakatemian puheenjohtaja, taidemaalari Antti Linnovaara ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä allekirjoittivat 11.10.2016 yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Espoon kaupunki tukee taloudellisesti Taideakatemian kuvataidepalkintoa viiden vuoden ajan vuodesta 2018 lähtien. Taideakatemia perusti vuonna 2013 Suomen suurimman vain suomalaiselle taiteilijalle myönnettävän 25.000 € palkinnon. Palkintoon liittyy oikeus pitää näyttely Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Palkinto jaetaan joka toinen. Seuraava palkinto myönnetään vuonna 2017. Nyt allekirjoitettu sopimus varmistaa palkinnon rahoituksen aina vuoteen 2023 saakka ja samalla sopimus tukee yhteistyön jatkumista EMMAn kanssa, mikä on poikkeuksellisen merkittävä etu taiteilijalle.  | |
| 30.12.2015 | KYÖSTI KAKKONEN, MATTI KUJASALO JA HEIKKI A. REENPÄÄ SUOMEN TAIDEAKATEMIAN UUSIKSI KUNNIAJÄSENIKSI |
| Suomen taideakatemia kutsui vuosikymmenien tauon jälkeen uusia kunniajäseniä juhlistaakseen 75-vuotista toimintaansa. Taideakatemian kunniajäseneksi voidaan kutsua taiteilijoiden lisäksi myös henkilöitä, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet suomalaisen taiteen edistämiseen ja/tai Taideakatemian toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Taidemaalari Matti Kujasalo on oman laajan taiteellisen toimintansa lisäksi tehnyt merkittävän elämäntyön opettajana ja rehtorina Suomen taideakatemian Kuvataidekoulussa. Hallituksen puheenjohtaja Kyösti Kakkonen tunnetaan erityisesti suomalaisen lasitaiteen keräilijänä ja taiteilijoiden tukijana. Hän on myös taloudellisesti mahdollistanut Taideakatemian kuvataidepalkinnon jakamisen ja samalla myös vaikuttanut Taideakatemian toiminnan ylläpitämiseen. Professori Heikki A. Reenpää toimi Suomen taideakatemian varhaisvuosina 1940 -luvulta aina 1960-luvun puoliväliin sen erilaisissa hallintoelimissä niin asiamiehenä, jäsenenä kuin puheenjohtajanakin. Tuolloin Taideakatemian tehtävänä oli pitää yllä mm. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidekokoelmia ja Kuvataidekoulua. Reenpää oli keskiössä kun suunniteltiin ja toteutettiin näyttelytoimintaa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomen taideakatemian puheenjohtajana toimii taidemaalari Antti Linnovaara ja varapuheenjohtajana Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. | |
| 13.05.2015 | KUVATAITEILIJA CAMILLA VUORENMAALLE SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINTO |
 Suomen Taideakatemian palkinto annetaan tänä vuonna kuvataiteilija Camilla Vuorenmaalle (s.1979). Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto on rahamäärältään 25.000 €. Ensimmäisellä kerralla se myönnettiin vuonna 2013 Tuomas A. Laitiselle. Palkinto toteutetaan yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMAn kanssa siten, että palkintoon sisältyy julkaisu ja yksityisnäyttely EMMAssa. Vuorenmaan yksityisnäyttely nähdään EMMAssa vuonna 2016. Palkinto myönnetään suomalaiselle taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä, ja jota ei ole vielä Suomessa merkittävästi palkittu. Tärkeänä kriteerinä pidetään myös palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta. 11.3.2015 julkistetut kolme ehdokasta olivat omilla alueillaan erinomaisia ja toisistaan poikkeavia tekijöitä, joten palkintoraati kuvailee valintaa vaikeaksi. Yksimielisellä päätöksellä palkinto myönnetään kuvataiteilija Camilla Vuorenmaalle seuraavin perustein: Vuorenmaa on ilmaisultaan riippumaton ja omaleimainen taiteilija, joka on koko tähänastisella tuotannollaan osoittanut kykyä maalaustaiteen mahdollisuuksien laajentamiseen. Vuorenmaan tuotannossa erityisesti viimeaikoina tapahtunut kehityskaari ansaitsee tulla nyt laajemmin huomioiduksi. Uusimmissa puukaiverrustekniikalla toteutetuissa maalauksissaan hän osoittaa paitsi erinomaista teknistä taituruutta, myös kykyä puhutella katsojaa yhteiskunnallisin, yleisinhimillisin ja katsojaa koskettavin aihein. Maalaukset saavat usein kolmiulotteisen, reliefimäisen muodon, ja teoksissa näkyy taiteilijan omaleimainen ja silottelematon kädenjälki. Uudesta tuotannosta koostuva palkintonäyttely antaa palkintoraadin mukaan odottaa paljon. Suomen taideakatemian asettamaan palkintoraatiin kuuluivat Taideakatemian puheenjohtajan, taidemaalari Antti Linnovaaran johdolla EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, Hankenin rehtori Eva Liljeblom ja Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. Lisäksi taiteen keräilijänä tunnettu, johtaja Kyösti Kakkonen, joka yhtiönsä kautta on tukenut Taideakatemiaa merkittävällä rahalahjoituksella, on osallistunut palkintoraadin työskentelyyn. -------------------------------------------------------------------- Lisätiedot: Puheenjohtaja Antti Linnovaara p. 040 559 9721 ja asiamies Päivi Liedes p. 0400 418 451 sekä EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama p. 040 533 4070 | |
| 11.03.2015 | Otsikko SANNA KANNISTO, JANNE RÄISÄNEN JA CAMILLA VUORENMAA OVAT EHDOLLA SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINNON SAAJAKSI |
| Suomen taideakatemian vuoden 2015 palkinnon ehdokkaat julkistettiin Sinebrychoffin taidemuseossa pidetyssä tilaisuudessa 11.3.2015. Ehdokkaat ovat valokuvaaja Sanna Kannisto (s. 1974), taidemaalari Janne Räisänen (s. 1971) ja kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa (s. 1979). Palkinnon ehdokkaat lukeutuvat kuvataiteen ajankohtaisiin nimiin sekä suomalaisessa että kansainvälisessä katsannossa. Kukin palkintoehdokkaista on saavuttanut tähän mennessä jo eri tavoin taidekentän tunnustusta, mutta ansaitsee nyt tulla nostetuksi esille laajemmin taiteellisen työnsä tämän hetkisen, omaperäisen ja uutta luovan tuotantonsa ansiosta. Palkinto sisältää 25.000 euron rahapalkinnon ja oikeuden pitää näyttely EMMAssa vuonna 2016. Näyttelystä tehdään myös näyttelykirja. Ehdokkaat on valinnut ja palkinnosta päättää Taideakatemian asettama palkintolautakunta, johon kuuluvat Taideakatemian puheenjohtaja taidemaalari Antti Linnovaara, rehtori Eva Liljeblom, rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä Espoon modernin taiteen museon johtaja Pilvi Kalhama. Lisäksi taiteen keräilijä, johtaja Kyösti Kakkonen, joka on Joensuun kauppa ja kone yhtiön kautta tukenut Taideakatemiaa merkittävällä rahalahjoituksella, on osallistunut tämän palkintolautakunnan työskentelyyn. Palkinnon saaja julkistetaan EMMAssa toukokuussa. | |
| 19.02.2015 | Vuoden 2015 palkinnon ehdokkaiden julkistaminen |
| Suomen taideakatemian perustama kuvataidepalkinto jaetaan toisen kerran toukokuussa 2015. Palkintoehdokkaat julkistetaan keskiviikkona 11.3.2015 klo 12.00 Helsingissä Sinebrychoffin museon Empire-salissa tiedotusvälineille pidettävässä tilaisuudessa. Palkinto käsittää 25.000 euron rahamäärän ja oikeuden näyttelyn järjestämiseen Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa vuonna 2016. Näyttelystä julkaistaan näyttelykirja. Taideakatemian ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 2014 kuvataiteilija Tuomas A. Laitiselle, jonka näyttely päättyi EMMAssa tammikuussa 2015. | |
| 20.10.2014 | SUOMEN TAIDEAKATEMIA – FINLANDS KONSTAKADEMI |
| Suomen taideakatemian 75-vuotisjuhlaseminaari 13.11.2014 Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa klo 14.00 – 16.00 (osoite: Helsingin yliopiston päärakennus, uusi puoli, Fabianinkatu 33, 4 krs.) SUOMEN TAITEEN MAHDOLLISUUDET MUUTTUVASSA MAAILMASSAAVAUS, puheenjohtaja, taidemaalari Antti Linnovaara TAIDE KANSALLISEN IDENTITEETIN LUOMISESSA, professori Matti Klinge UUDEN TAITEEN SYNTY TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN, taidekriitikko Timo Valjakka TAITEEN TULEVAISUUS, taiteen tutkija Maria Hirvi-Ijäs SUOMEN TAITEEN MAHDOLLISUUDET MUUTTUVASSA MAAILMASSA, paneelissa keskustelevat professori, taidemaalari Silja Rantanen sekä seminaarin alustajat Taideakatemian puheenjohtajan toimiessa vetäjänä. Tilaisuus on avoin asiasta kiinnostuneille T E R V E T U L O A! | |
| 16.10.2014 | Taiteilija Tuomas A. Laitisen näyttely Fundamental Matter avautuu Espoon modernin taiteen museossa |
| Taiteilija Tuomas A. Laitisen näyttely Fundamental Matter avautuu Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa 22.10.2014 ja jatkuu 11.1.2015 saakka. Näyttely on osa Suomen taideakatemian Tuomas A. Laitiselle vuonna 2013 myöntämää palkintoa. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan näyttelykirja marraskuun alussa. EMMAn osoite on Ahertajantie 5, Espoon Tapiolassa. | |
| 25.04.2013 | TUOMAS A LAITINEN SAA ENSIMMÄISEN SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINNON |
 Taideakatemia perusti tammikuussa uuden palkinnon suomalaisen kuvataiteen edistämiseksi. Kuvataiteilijalle myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto myönnetään yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Voittajan yksityisnäyttely järjestetään EMMAssa vuonna 2014 ja siitä julkaistaan myös näyttelykirja. Voittajalla on lisäksi mahdollisuus hyödyntää taiteen tukija Timo Miettisen tarjoamaa residenssitukea Berliinissä. Palkinto myönnetään taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä, mutta ei vielä palkittu suurilla palkinnoilla. Lisäksi tärkeänä kriteerinä pidetään palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta. Palkintoraati kuvailee valintaa äärimmäisen vaikeaksi, koska asetetut palkintoehdokkaat olivat kukin omilla taiteen alueillaan erinomaisia ja toisistaan poikkeavia tekijöitä. Yksimielisellä päätöksellä jury myöntää Suomen taideakatemian ensimmäisen kuvataidepalkinnon kuvataiteilija Tuomas A. Laitiselle (s. 1976). Raati perustelee päätöstään seuraavasti: Kuvataiteilija Tuomas A. Laitisen taide on vahvasti kiinni tässä ajassa – aidoissa ihmistä koskevissa teemoissa ja kysymyksissä, joilla on samalla laaja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Teoretisoinnin sijaan Laitinen avaa sosiaalisen ja poliittisen todellisuuden katsojalle kokemuksellisuuden kautta toteuttaen teoksensa yhä useammin liikkuvan kuvan ja installaation yhdistelmänä. Hänen teoksissaan vallitsee usein mystinen, jopa hypnoottinen tunnelma. Elokuvalliset esillepanot ottavatkin fyysisen tilan haltuun poeettisella tavalla, jolloin huomio kiinnittyy arkipäivän ilmiöiden karuun estetiikkaan. Suomen taideakatemian asettamaan palkintoraatiin kuuluivat Suomen taideakatemian puheenjohtajan taidemaalari Antti Linnovaaran johdolla EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, OKM:n taidesihteeri Erika Hyyryläinen ja Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. | |
| 19.03.2013 | SUOMEN TAIDEAKATEMIAN PALKINNON SAAJAKSI EHDOLLA PETRI ESKELINEN, TUOMAS A. LAITINEN SEKÄ ANNI LEPPÄLÄ |
| Taideakatemia perusti tammikuussa uuden palkinnon suomalaisen kuvataiteen edistämiseksi. Kuvataiteilijalle myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Yhteistyökumppaniksi Taideakatemia on saanut EMMA – Espoon modernin taiteen museon. Voittaja pitää museossa yksityisnäyttelyn, josta julkaistaan myös taidekirja. EMMAlle yhteistyö Taideakatemian kanssa tarjosi mahdollisuuden kehittää museon aiemmin jakaman EMMA Prize -palkinnon työtä. ”Yhteistyön myötä lakkautamme EMMA Prizen, mutta tätä kautta voimme tehdä entistäkin enemmän suomalaisen kuvataiteen esiin nostamiseksi, myös kansainvälisellä kentällä”, toteaa museonjohtaja Pilvi Kalhama. Palkinto myönnetään taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä, mutta ei vielä palkittu suurilla palkinnoilla. Lisäksi tärkeänä kriteerinä pidetään palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta. Suomen taideakatemian asettamaan palkintoraatiin kuuluvat Suomen taideakatemian puheenjohtajan taidemaalari Antti Linnovaaran johdolla EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, taidesihteeri Erika Hyyryläinen ja rehtori Mauri Ylä-Kotola. Palkintolautakunta on yksimielisellä päätöksellä nimennyt palkintoehdokkaiksi seuraavat kuvataiteilijat (aakkosjärjestyksessä): Petri Eskelinen (s. 1975), Tuomas A. Laitinen (s. 1976) ja Anni Leppälä (s. 1981). Palkintolautakunta luonnehtii ehdokkaiden taiteellista tuotantoa tinkimättömäksi, omaperäiseksi ja raikkaaksi. Kukin ehdokas lukeutuu kuvataiteen nouseviin ja ajankohtaisiin nimiin paitsi suomalaisessa, myös kansainvälisessä katsannossa. Palkinnon saaja julkistetaan EMMAssa 24.4. Palkitun taiteilijan näyttely pidetään vuonna 2014. Raadin luonnehdinnat ehdokkaista: Taiteilija Petri Eskelinen on kuvanveistoa uudistava, persoonallinen tekijä. Tuotannossaan hän leikittelee insinööritieteiden alueella tehden veistoksia kuin instrumentteja tai mekaanisia koneita. Eskelisen taide on poikkeuksellista siinä, miten hän osallistaa katsojansa tavalla, joka poikkeaa kuvataiteelle tyypillisistä tavoista. Hänen teoksensa mahdollistavat taiteen vastaanottamisen hyvin välittömällä, inhimillisellä ja intuitiivisella tasolla sekä houkuttelevat aitoon ja pakottomaan vuorovaikutukseen. Sisällöllisesti Eskelinen pureutuu syvälle ihmisen käsityskyvyn ja maailmankaikkeuden hahmottamiseen. Hänen mekaaniset veistoksensa kertovat ajankohtaisuudessaan siitä, miten mahdottomasta tulee mahdollista tai miten käsittelemme mysteeriä maailmassa, jossa tieteen oletetaan perinteisesti antavan ilmiöille yksiselitteisen faktisia selityksiä. Kuvataiteilija Tuomas A. Laitinen nostaa taiteessaan esiin asioita ja ilmiöitä, jotka kytevät pinnan alla joko sielun- ja mielenmaisemassa tai pop- ja alamaailmassa konkreettisesti. Usein hänen teostensa tunnelmaa kuvastaa outouden käsite ja viipyilevä, mystinen lataus. Arkisetkin aiheet Laitinen kuvaa vahvan visuaalisesti ladaten teoksiinsa jännitteen, jossa sosiaaliset tai sosioekonomiset viittaukset yhdistyvät ylevään. Laitinen on yksi monipuolisimmista ikäpolvensa taiteilijoista, joka liikkuu suvereenisti installaatioiden, filmien, valoveistosten ja monimuotoisten pienoisveistosten maailmassa kiinnittäen huomiomme arkipäivän esteettisyyteen. Valokuvaaja Anni Leppälä on ilmaisultaan riippumaton ja omaperäinen taiteilija, joka on osoittanut kykynsä uudistaa valokuvataiteen ilmaisua. Leppälä on tullut tunnetuksi kooltaan poikkeuksellisen pienistä valokuvateoksista nykytrendin ollessa pikemminkin päinvastainen. Hänen teoksiaan kuvaa adjektiivi ”luonnollinen” niin kuvattujen aiheiden kuin esimerkiksi valonkäytön suhteen. Kuvattu ihmishahmo tai kohde on kuitenkin harkiten rajattu, jolloin kuva-alaan vangitut tilanteet ja tunnelmat tiivistyvät omaperäisiksi tulkinnoiksi todellisuudesta. Taiteilijalle tyypillinen esitystapa on asettaa teokset osaksi kokonaisinstallaatioita tai pareittain vuoropuheluun toistensa kanssa. Samalla teokset ovat kuitenkin yksilöinä vahvoja ja latautuneita. Pieni koko houkuttelee katsojan lähelle, ja kuvien muodostamista kokonaisuuksista syntyy kerrontaa, jonka katsoja mielikuvissaan täydentää. -------------------------------------------------------------- Lisätiedot: puheenjohtaja Antti Linnovaara p. 040 559 9721 ja asiamies Päivi Liedes p. 0400-418 451 Suomen Taideakatemiasta, EMMAsta museonjohtaja Pilvi Kalhama p. 040 533 4070 | |
| 13.03.2013 | KANDIDATER TILL FINLANDS KONSTAKADEMIS PRIS - PETRI ESKELINEN, TUOMAS A. LAITINEN OCH ANNI LEPPÄLÄ |
| I januari grundade Konstakademin ett nytt pris för främjandet av den finländska bildkonsten. Priset som tilldelas en bildkonstnär omfattar 25 000 euro och utdelas vartannat år. Konstakademins samarbetspartner är EMMA – Esbo moderna konstmuseum. Vinnaren arrangerar en separatutställning i museet och i samband med den utges en konstbok. För EMMA innebär samarbetet med Konstakademin en möjlighet att fortsätta med verksamheten kring museets tidigare utdelning av EMMA Prize-priset. "Genom samarbete har vi möjlighet att i ännu större utsträckning verka för främjandet av den finländska bildkonsten, också på det internationella fältet", säger museidirektör Pilvi Kalhama. Priset utdelas till en konstnär som står på höjden av sin skaparkraft, men som inte ännu har tilldelats betydande pris. Som prismottagare söker man dessutom en konstnär, vars produktion förväntas väcka ett internationellt intresse. Prisnämnden, tillsatt av Finlands Konstakademi, företräds under ledning av ordföranden för Konstakademin, konstnär Antti Linnovaara av museidirektören för EMMA Pilvi Kalhama, konstsekreterare Erika Hyyryläinen och rektor Mauri Ylä-Kotola. Prisnämnden för Finlands Konstakademi har som kandidater till priset enhälligt utnämnt följande konstnärer (i alfabetisk ordning): Petri Eskelinen (f. 1975), Tuomas A. Laitinen (f. 1976) och Anni Leppälä (f. 1981). Prisnämnden karakteriserar kandidaternas konstnärliga produktion som kompromisslös, originell och fräsch. Varje kandidat företräder kommande och aktuella namn inom bildkonsten såväl på det finländska som det internationella fältet. Prisets mottagare offentliggörs i EMMA den 24.4. Vinnarens konstutställning arrangeras år 2014. Juryns presentation av kandidaterna: Konstnär Petri Eskelinen är en personlig förnyare av skulpturkonsten. I sin produktion leker han på ingenjörsvetenskapernas område genom att skapa skulpturer som instrument eller mekaniska maskiner. Det exceptionella i Eskelinens skapande är hans förmåga att göra betraktaren delaktig på ett sätt som avviker från kutymen inom bildkonsten. Hans verk gör det möjligt att ta till sig konsten på ett mycket omedelbart, mänskligt och intuitivt plan, och inbjuder till en äkta och spontan interaktion. Innehållsmässigt sett går Eskelinen på djupet i analysen av människans uppfattningsförmåga och gestaltning av världsalltet. Hans mekaniska skulpturer visar i sin aktualitet hur det omöjliga blir möjligt, eller hur vi hanterar mysteriet i en värld där vetenskapen traditionellt anses ge entydiga, faktiska förklaringar på olika fenomen. Bildkonstnär Tuomas A. Laitinen lyfter i sin konst fram frågor och företeelser som pyr under ytan antingen i själslandskapet eller konkret inom pop- och den undre världen. Stämningen i hans verk återspeglas ofta bäst av ett säreget grepp och en viss dröjande, mystisk laddning. Detta fångar Laitinen gång efter annan i sina verk med avvikande och varierande metoder. Han avbildar också vardagliga teman med en stark visualitet genom att ladda sina verk med en spänning, där sociala och socioekonomiska vinklingar kopplas ihop med det sublima. Laitinen är en av sin generations mest mångsidiga konstnärer, som suveränt rör sig i installationernas, filmernas, ljusskulpturernas och de mångformiga miniatyrskulpturernas värld, fästande vår uppmärksamhet vid vardagslivets estetik. Fotograf Anni Leppälä är till sitt uttryckssätt en självständig och originell konstnär, som har visat sin förmåga att fönya det fotografiska uttrycket inom konsten. Leppälä har blivit känd för sina exceptionellt små fotografiska verk i en tid då trenden snarast är den motsatta. Hennes verk karakteriseras av adjektivet "naturlig" både gällande de avbildade motiven och exempelvis ljusanvändningen. Den avbildade figuren eller motivet är avgränsade med eftertanke, vilket koncentrerar händelserna och känslorna i bilden till särpräglade tolkningar av verkligheten. Ett för konstnären typiskt framställningssätt är att placera verken som delar av en helhetsinstallation eller parvis i dialog med varandra. Samtidigt är de individuella verken starka och laddade i sig. Det lilla formatet lockar betraktaren nära inpå, och ur helheterna som bilderna formar föds berättelser som betraktaren i sin fantasi fyller ut. Tilläggsuppgifter: ordförande Antti Linnovaara tel. 040-559 9721, ombudsman Päivi Liedes, Finlands Konstakademi tel. 0400-418 451 och museidirektör Pilvi Kalhama, EMMA tel. 040-533 4070 | |
| 31.01.2013 | UUSI SUOMALAINEN KUVATAIDEPALKINTO |
| Suomen taideakatemia perustettiin vuonna 1940 pitämään yllä mm. Ateneumin museota ja Sinebrychoffin taidekokoelmia sekä silloista kuvataidekoulua (myöhemmin Kuvataideakatemia). Kun ne valtiollistettiin 1990-luvun alussa, sai Taideakatemia hoitaakseen kansainväliseen näyttelyvaihtotoimintaan keskittyvän näyttelyvaihtokeskus FRAMEn. Näyttelyvaihtokeskuksen toiminnan päätyttyä vuonna 2011, on Taideakatemian säätiöllä nyt mahdollisuus toteuttaa uusia avauksia suomalaisen kuvataiteen edistämiseksi. Taideakatemialla on ilo kertoa uudesta kuvataidepalkinnosta, Suomen taideakatemian palkinto. Palkinto myönnetään suomalaiselle kuvataiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessään, mutta ei vielä ole saanut suuria palkintoja. Palkinnosta päättävät Taideakatemian hallituksen valitsemat suomalaiset asiantuntijat, joiden tehtävänä on löytää taiteilija, jonka taiteella voidaan arvioida olevan kansainvälistä kiinnostavuutta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran tänä kesänä. Palkintosumma on 25.000 €. Palkintolautakunnan kokoonpano julkistetaan samalla kun palkintolautakunta julkistaa palkinnon ehdokkaat kevään aikana. Tällöin tullaan myös julkistamaan palkintoon liittyvät muut yksityiskohtaisemmat tiedot. Tänään avautuvilta Suomen taideakatemian uusilta kotisivuilta voi seurata mm. palkintoon liittyvää aikataulua. Kotisivun osoitteet ovat www.suomentaideakatemia.fi ja www.finlandskonstakademi.fi . | |
| 31.01.2013 | ETT NYTT FINLÄNDSKT BILDKONSTPRIS |
| Finlands konstakademi grundades år 1940 för att upprätthålla bl.a. konstmuseet Ateneum och Sinebrychoffs konstsamlingar samt dåtida bildkonstskolan (senare Bildkonstakademin). När de blev förstatligade i början av 1990-talet, fick Konstakademin till uppgift att sköta utställningscentret FRAME, som grundades för att sköta det internationella utställningsutbytet. Efter att FRAMEs verksamhet tog slut år 2011 har Konstakademin nu en möjlighet att göra nya öppningar för att främja den finländska bildkonsten. Konstakademin har glädjen att berätta om ett nytt bildkonstpris, Finlands konstakademis pris. Priset ges till en finländsk bildkonstnär, vars skaparkraft är som bäst, men som inte ännu har fått stora pris. Finländska sakkunniga, som valts av Konstakademins styrelse, väljer pristagaren och har till sin uppgift att hitta en konstnär, vars konst kan anses väcka ett internationellt intresse. Priset delas ut vart annat år och första gången i sommar. Prissumman är 25.000 €. Under våren offentliggörs samtidigt priskandidaterna och prisnämndens sammansättning. Då offentliggörs även mera detaljerade uppgifter om priset. Idag öppnas Finlands konstakademis nya hemsidor, från vilka man kan följa med bl.a. prisprocessens framskridande. Hemsidans adress är www.suomentaideakatemia.fi. Den svenskspråkiga hemsidan www.finlandskonstakademi.fi öppnas inom en snar framtid. |
