Suomen taideakatemian palkinnon ehdokkaat ovat Outi Pieski, Jani Ruscica ja Emma Rönnholm
Suomen taideakatemia perusti vuonna 2013 uuden, vain suomalaisille taiteilijoille, myönnettävän palkinnon. Tänä vuonna jaettavan palkinnon ehdokkaat julkistettiin Ateneumin taidemuseossa pidetyssä tilaisuudessa 4.4.2017. Ehdokkaat ovat kuvataiteilija Outi Pieski (s. 1973), kuvataiteilija Jani Ruscica (s.1978) ja kuvanveistäjä Emma Rönnholm (s. 1984).
Palkinnon ehdokkaat lukeutuvat kuvataiteen ajankohtaisiin nimiin sekä suomalaisessa että kansainvälisessä katsannossa. Kukin palkintoehdokkaista on saavuttanut tähän mennessä jo eri tavoin taidekentän tunnustusta, mutta ansaitsee nyt tulla nostetuksi esille laajemmin tämän hetkisen taiteellisen työnsä ansiosta.
Palkinto sisältää 25.000 € rahapalkinnon ja oikeuden pitää näyttely EMMAssa vuonna 2018. Näyttelystä tehdään myös näyttelykirja.
Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnetään taiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessä ja jonka teoksilla on kansainvälistä kiinnostavuutta.
Ehdokkaat on valinnut ja palkinnon saajasta tulee päättämään Taideakatemian asettama suomalaisista asiantuntijoista valittu palkintolautakunta, johon kuuluvat Taideakatemian puheenjohtaja taidemaalari Antti Linnovaara, taidemaalari Anitta Ruotsalainen ja rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä Espoon modernin taiteen museon EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.
Palkinnon saaja julkistetaan toukokuussa EMMAssa. Edellisen palkinnon sai kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa vuonna 2015 ja hänen näyttelynsä oli EMMAssa viime vuonna.
——————————————-
Lisätietoja antavat puheenjohtaja Antti Linnovaara p. 040 559 9721 ja
asiamies Päivi Liedes p. 0400 418 451
Palkintolautakunta luonnehtii ehdokkaita seuraavasti:
Kuvataiteilija Outi Pieskin saamelaiskulttuurista ammentava tuotanto erottautuu omaperäisyydellään. Hän leikittelee saamelaiseen käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Niin maalaukset kuin kookkaat ja materiaalisesti runsaat tilainstallaatiot huokuvat keveyttä, herkkyyttä ja aineettomuutta. Koloristiset teokset ottavat haltuun sekä tilan että katsojansa. Viime aikoina Pieskin installaatioteoksia on nähty yhä mittavammissa tiloissa, ja hän on haastanut oman tekemisensä rajoja, mistä esimerkkinä on mm. Lux Helsinki -tapahtumaan toteutettu teos.
Jani Ruscican liikkuvana kuvana ja monimuotoisina installaatioina työstämät tarinat maailmankaikkeuden synnystä, tulevaisuudesta tai virtuaalisen ja todellisen maailman välitilasta vangitsevat. Universaalien makroteemojen lomassa katsoja saa kiinnekohdan kiehtovista yksityiskohdista, kuten kansantaiteesta tutuista elementeistä: soittorasioista, vatsasta puhuvista nukeista ja marioneteista. Ne tuovat monitasoisiin teoksiin inhimillisyyttä, lähestyttävyyttä ja tarinallisuutta. Ruscican tuotannossa esillepano on keskeinen osa teoksen sisältöä ja hän kokeilee rohkeasti uusia ilmaisumuotoja. Niin installointitapa kuin teoksiin liittyvät esteettiset ratkaisut ovat aina äärimmäisen harkittuja ja viimeisteltyjä.
Emma Rönnholmin esine- ja tilateoksissa menneen maailman ja arjen tarinat yhdistyvät hersyvään huumoriin. Taiteilijan assosiaatiokyvyllä ja mielikuvituksella ei tunnu olevan rajaa, kun hän kietoo yhteen löydettyjä esineitä, mekaniikkaa ja moottoreita saaden teoksensa elämään. Ja vaikka teos ei liikkuisi mekaniikan avulla, hän onnistuu puhaltamaan sielun sille, mikä on arjessamme mitätöntä, unohdettua ja piilossa. Katoava muuttuu konkreettiseksi ja se, mistä ei puhuta, saa äänen. Hänen teostensa välityksellä onnistumme havainnoimaan ympäristöämme tarkkanäköisemmin.